http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 89770.html
Selässä sana Poliisi ja pelkkä numero. Rinnassa Valo-79:n logo. Kypärän ja kasvosuojien alta näkyvät vain silmät. Suomen vanhin vaativien tilanteiden erikoisryhmä, Oulun poliisilaitoksen alueella toimiva Valo-79, etenee Poliisiammattikorkeakoulun harjoituskaupungin kerrostalojen rappuja hallitusti ja hiljaa. Kohdeasunto tarkastetaan huone huoneelta.
Poliisilla on IS:n tiedon mukaan 15 alueellista vaativien tilanteiden erikoisryhmää (Vati) , joista viimeisin on koulutettu viime syksynä Ahvenanmaalle. Jokaisessa ryhmässä on IS:n tiedon mukaan vähintään 15 poliisimiestä. Poliisin valmiusyksikkö Karhu toimii valtakunnallisesti.
Vati-ryhmä on koulutettu kohtaamaan vaara, vastarinta, väkivalta: tilanteet, jotka uhkaavat henkeä ja terveyttä. Vuosittain Valo-79 saa hälytyksen 20-30 kertaa. Viimeisin kova paikka oli Tuiran kirvessurmaajan kiinniotto. Siinä yhteydessä Vati-ryhmään kuulunut poliisi loukkaantui kirveen iskusta, joka pysähtyi kypärään. Tilanne päättyi kaksoissurmaajan kuolemaan.
– Oulun Vati-ryhmä suoritti kiinnioton vain muutama tunti surmien jälkeen. Onneksi olimme ehtineet parantaa Oulun ja muiden Vati-ryhmien suojavarustusta. Jos poliisimiehellä olisi ollut päässään vanhanmallinen kypärä, siinä ei olisi kovin hyvin käynyt, poliisitarkastaja Jussi Huhtela Poliisihallituksesta sanoo.
Poliisi toimi hätävarjelutilanteessa eikä aseen käytöstä aloitettu esitutkintaa. Syyttäjä päätti asiasta nopeasti.
– Toiminta Tuirassa oli osoitus hyvästä koulutuksesta, ryhmän toimivuudesta ja kyseisen yksittäisen poliisimiehen rauhallisuudesta ja kylmähermoisuudesta. Hän toimi äärimmäisessä väkivaltatilanteessa harkitusti. Jokainen voi miettiä, miten kävisi, jos tulisi kirveestä päähän. Menisikö ase heti tyhjäksi? Tietysti on ikävää, että hyökkääjä kuoli vammoihinsa, Huhtela sanoo.
Oulun Vati-ryhmä sai alkunsa Aarno Lamminpartaan konekaappauksen jälkeen. Aluksi ryhmän nimi oli Isku. Piiritykset työllistävät erikoisjoukkoa eniten.
– Tyypillisin tapaus on sellainen, että talon isäntä alkaa humalassa ammuskella haulikolla ja aiheuttaa omalle perheelleen ja naapureilleen vaaraa. Hoidamme vaarallisten henkilöiden kiinniotot, kuten huumerikollisten. Siinä porukassa liikkuu paljon aseita. Järjestäytynyt rikollisuus työllistää meitä myös Pohjois-Suomessa, Valo-79:n ryhmänjohtaja kertoo. Työnsä luonteen vuoksi hän haluaa pysyä nimettömänä. Hän on ollut Vati-poliisina kymmenen vuotta.
– Tässä hommassa pärjää rauhallinen, harkitsevainen ja tervepäinen kaveri. Fysiikka ja terveys pitää olla kunnossa ja motivaatio korkealla. Me toimimme ryhmänä, joten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ryhmänjohtaja sanoo.
– Vati-poliisi on joukkuepelaaja. Iältään he ovat 25-50-vuotiaita. Ryhmille on vuosittain tasotarkastukset, ylikonstaapeli Juha Mielonen Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo.
Oulun ryhmä on menestynyt hyvin myös kansainvälisesti. Se tuli kansainvälisessä erikoisjoukkojen kilpailussa Belfastissa 2013 toiseksi.
Jokainen Vati-poliisi toimii normaaleissa poliisitehtävissä, kunnes hälytys tulee. Oulussa työvuorot on rakennettu niin, että jokaisessa työvuorossa on yksi Vati-partio.
– Olen ollut tilanteissa, jossa oma henki ja terveys on ollut vaarassa. Jälkeenpäin en niitä muistele, ryhmänjohtaja sanoo.
Varusteisiin 3 miljoonaa
Poliisi vastaa muuttuneisiin uhkakuviin varustamalla omia erikoisjoukkojaan noin kolmella miljoonalla eurolla.
– Tarkoitus on nostaa suorituskyky sille tasolle, että se kestää päivänvalon, vaikka taivas putoaisi niskaan. Valmiusyksikkö Karhun pitää pystyä ihan kaikkeen. Alueelliset vaativien tilanteiden erikoisryhmät on tarkoitus varustaa niin, että ne pystyvät toimimaan paremmin pimeässä, kylmässä, maalla ja vesistöissä. Ryhmien liikkumiseen tarvitaan myös uutta kalustoa, poliisitarkastaja Jussi Huhtela Poliisihallituksesta kertoo.
Parhaiten varusteltu on valmiusyksikkö Karhu. Sillä on myös erityisaseita, mitä muilla poliiseilla ei ole.
– Tarkoitus on antaa joitakin kappaleita erityisaseita myös alueellisten ryhmien käyttöön. Ampuma-aseen käyttö on aina viimekätinen vaihtoehto ja siihen turvaudutaan äärimmäisen harvoin. Meidän täytyy kuitenkin miettiä, millaisella kaliiperillä me ammumme. Voi syntyä sellaisia tilanteita, että joudumme käyttämään järeämpää aseistusta pidemmiltä etäisyyksiltä. Nykyisellä virka-aseella ei kovin kaukaa pysty pysäyttämään vaarallista henkilöä, Huhtela sanoo.
Hän muistuttaa, että ”tehokkaammat aseet ovat myös vaarallisempia”.
– Niillä on kovempi lähtönopeus ja isommat trauma-alueet. Tarkoitus ei ole jaella tykinkuulia, vaan testata ja kouluttaa ja valita sopivimmat aseet myös alueelle. Tietty suorituskyky pidetään vain Karhulla. Emme voi ottaa riskiä, että käy huonosti sen takia, ettei ole ehditty harjoitella ja kouluttaa porukkaa uusiin aseisiin.
Erikoisjoukkojen varustamisella poliisi varautuu uusiin uhkakuviin, terrorismiin ja yksittäisiin radikalisoitineisiin henkilöihin, joista Syyriaan lähteneet ja sieltä palanneet ovat yksi riskiryhmä.
– Jollakin tavalla poliisin erityisryhmät joutuvat varautumaan myös yhteiskunnan poikkeusoloihin, Huhtela sanoo.
